Turun rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välille 7.8.1743 Turun raatihuoneella. Se päätti hattujen sodan sekä siihen liittyneen Suomen venäläismiehityksen, jota kutsutaan pikkuvihaksi. Hattujen sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuosina 1741–1743. Siinä Ruotsi pyrki ottamaan revanssin suuressa Pohjan sodassa kärsimistään tappioista ja palauttamaan suurvalta-asemansa Itämeren piirissä. Ruotsin surkeasta sotamenestyksestä suuressa Pohjan sodassa syytettiin kuningas Kaarle[…]
Kesällä on hyvää aikaa hengähtää, rauhoittua ja ladata akkuja. Rauhantapahtumien järjestäminen ei kuitenkaan lakkaa kesälläkään, ja niissä voi ladata rauhanakkuja kiinnostavien teemojen ja ihmisten parissa. Nähdään kesällä! Tiistai 6.6. Helsinki, Arndt Pekurisen puisto/Rauhanasema Pax-piknik: Jäähyväiset ydinaseille Järjestää Sadankomitea 26.6.–7.7. Helsinki Ruokaa ei aseita -leiri Järjestää Aseistakieltäytyjäliitto Maanantai 3.7. Helsinki, Arndt Pekurisen puisto/Rauhanasema Pax-piknik: For a[…]
Suomen, Norjan ja Ruotsin ilmavoimat järjestävät yhdessä Arctic Challenge Exercise 2017 -sotaharjoituksen Lapissa 22.5.–2.6.2017. Suomen tulee pyrkiä omalta osaltaan vähentämään sotilaallisia jännitteitä arktisella alueella. Nato-maiden sotilaskoneiden, muun muassa USA:n B-52-pommikoneen, vierailu Lapissa on väärä signaali suurvaltojen lisääntyneeseen sotilaallisen aktiivisuuteen Suomen lähialueilla. Nato-yhteistyö ei luo lisäturvallisuutta, vaan paras vaihtoehto on sotilaallinen liittoutumattomuus ja Suomen pitäminen suurvaltojen[…]
Yksi 1960-luvun rauhanliikkeen kulminaatiopisteitä oli radikaalien nuorten miesten järjestämä sotilaspassien julkinen polttaminen. Vuonna 1966 kirjailija Markku Lahtela esitti Ylioppilaslehdessä avoimen kysymyksen puolustusvoimien komentaja Yrjö Keinoselle, jossa hän tiedusteli onko suomalaisen asevelvollisuutensa suorittaneen miehen pakko pysyä reserviläisenä ja täten tarpeen vaatiessa osallistua aseelliseen toimintaan vasten omaa tahtoaan. Kysymyksen voisi tiivistää: Voiko armeijasta erota? Kenraali Keinonen vastasi[…]
Rauhankasvatusinstituutti ry (RKI) on vuonna 1981 perustettu järjestö, joka pyrkii edistämään kasvatuksen avulla sellaisen kansalaismielipiteen syntymistä, joka mahdollistaa pysyvän ja oikeudenmukaisen rauhantilan syntymisen. RKI edistää lasten ja nuorten kasvamista globaalin vastuunsa tunteviksi ja yhdenvertaisuutta ja väkivallattomuutta edistäviksi maailmankansalaisiksi. Alkuvuosina Rauhankasvatusinstituutti keskittyi paljon pääsihteerinsä Helena Kekkosen johdolla kehitysyhteistyöhön ja sen jäsenjärjestöjä olivat ennen kaikkea vapaan sivistystyön[…]
CMI työskentelee maailman haastavimmilla konfliktialueilla. Järjestön tavoitteena on rakentaa kestävää rauhaa epävirallisten neuvottelujen ja vuoropuhelun avulla yhdessä konfliktin kaikkien osapuolten kanssa. CMI:n palveluksessa yli 60 asiantuntijaa ja hankkeita Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Euraasiassa. Rauhannobelisti presidentti Martti Ahtisaari perusti CMI:n presidenttikautensa jälkeen vuonna 2000. Ensimmäisinä vuosinaan järjestö tuki pääsääntöisesti presidentti Ahtisaaren kansainvälistä työtä.[…]
Ruotsin suurvalta-aika päättyi 30.8.1721 solmittuun Uudenkaupungin rauhaan. Se päätti vuosina 1700−1721 käydyn suuren pohjan sodan sekä isovihan. Suuri pohjan sota oli pääasiassa Ruotsin ja Venäjän välinen monivaiheinen sota. Venäjän liittolaisia olivat Saksi, Tanska, Puola-Liettua, Preussi ja Hannover. Ruotsin liittolaiseksi tuli Turkki, jonne Ruotsin kuningas Kaarle XII pakeni Ruotsin hävittyä Venäjälle kuuluisan Pultavan taistelun vuonna 1709.[…]
Stadin Arska ei lähtenyt jatkosotaan Arvo Turtiainen (1904–1980) tunnettiin vasemmistolaisena runoilijana, kirjailijana ja toimittajana. Hänen mieliaiheitaan olivat työväenluokan elämä sekä helsinkiläisyys. Turtiainen kirjoitti 1930-luvulla Tulenkantajien lehteen. Hänen esikoisteoksensa Muutos ilmestyi vuonna 1936 ja ainoaksi jäänyt romaani Rautakourat vuonna 1937. Turtiainen julkaisi kymmeniä runokokoelmia. Vuonna 1962 ilmestynyt ja innostuneen vastaanoton saanut Minä, paljasjalkainen on kirjoitettu stadin[…]
”Kirjoittakaa suuria ajatuksia pieniin lehtiin.” – Arvo Salo 1960-luvulla aloittanut Ydin on mielipidelehti, jonka kantavia teemoja ovat väkivallattomuus ja vastuu maailmasta. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja käsittelee yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä kotimaan tasolla että globaalisti. Ytimen synty kytkeytyi vahvasti rauhanliikkeeseen. Sadankomitealaisuus innosti puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana liikkeenä 1960-luvun nuoria. Monistuskoneella veivatut tiedotteet vaihtuivat joulukuussa 1966[…]
Sadankomitea on antimilitaristinen, pasifistinen ja puoluepoliittisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Se tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan edistäjä, sillä rauha on edellytys ihmisten hyvinvoinnille. Siksi Sadankomitean mielestä yhteisiä resursseja tulee käyttää globaalien haasteiden, kuten sosiaalisen eriarvoisuuden, luonnonvarojen ehtymisen ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi asevarustelun sijaan. Myös Suomen turvallisuus riippuu siitä, miten näitä ongelmia onnistutaan ratkaisemaan maailmanlaajuisesti ja paikallisesti.[…]