34. Haminan rauha

Napoleonin noustua keisariksi 1800-luvun alussa Ranska soti useita valloitussotia Euroopassa. Yksi Ranskan päävihollisista oli Britannia, jonne Napoleon suunnitteli hyökkäystä. Ranskan armeijan voimat eivät kuitenkaan olisi riittäneet maihinnousuun. Niinpä Napoleon pyrki heikentämään Britanniaa mannermaasulkemuksella eli eristämällä Britannian muusta Euroopasta kauppasaarron keinoin. Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat vuonna 1807 Tilsitissä sopimuksen, jonka seurauksena myös Venäjä[…]

33. Värälän rauha

Venäjän ja Ruotsin välisen hattujen sodan 1741–1743 yhteydessä valta keskitettiin Ruotsissa säädyille, ja kuninkaalle jäi lähinnä muodollinen asema. Ruotsin hävittyä sodan raja vedettiin Kymijoen läntisimpään haaraan Turun rauhassa 1743. Vuonna 1771 valtaan nousi kunnianhimoinen Kustaa III, joka palautti vallan kuninkaalle sotilasvallankaappauksella. Lahjakas ja kulttuuriin mieltynyt Kustaa III nautti suurta kansansuosiota ja halusi palauttaa Ruotsin suurvalta-aseman[…]

30. Turun rauha

Turun rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välille 7.8.1743 Turun raatihuoneella. Se päätti hattujen sodan sekä siihen liittyneen Suomen venäläismiehityksen, jota kutsutaan pikkuvihaksi. Hattujen sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuosina 1741–1743. Siinä Ruotsi pyrki ottamaan revanssin suuressa Pohjan sodassa kärsimistään tappioista ja palauttamaan suurvalta-asemansa Itämeren piirissä. Ruotsin surkeasta sotamenestyksestä suuressa Pohjan sodassa syytettiin kuningas Kaarle[…]

26. Uudenkaupungin rauha

Ruotsin suurvalta-aika päättyi 30.8.1721 solmittuun Uudenkaupungin rauhaan. Se päätti vuosina 1700−1721 käydyn suuren pohjan sodan sekä isovihan. Suuri pohjan sota oli pääasiassa Ruotsin ja Venäjän välinen monivaiheinen sota. Venäjän liittolaisia olivat Saksi, Tanska, Puola-Liettua, Preussi ja Hannover. Ruotsin liittolaiseksi tuli Turkki, jonne Ruotsin kuningas Kaarle XII pakeni Ruotsin hävittyä Venäjälle kuuluisan Pultavan taistelun vuonna 1709.[…]