pala

35. Pariisin rauha 1856

”Ja se Oolannin sota oli kauhia Hurraa, hurraa, hurraa Kun kolmella sadalla laivalla Seilas engelsmanni Suomemme rannoilla Sunfaraa, sunfaraa, sunfarallalallala, Hurraa, hurraa, hurraa.”   Lähes kaikki suomalaiset tuntevat tämän laulun, mutta laulun taustalla olevat tositapahtumat ovat jo painumassa historian hämärään. Laulu liittyy Krimin sotaan, joka käytiin vuosina 1853–56 Venäjän ja Osmanien valtakunnan eli nykyisen Turkin[…]

34. Haminan rauha

Napoleonin noustua keisariksi 1800-luvun alussa Ranska soti useita valloitussotia Euroopassa. Yksi Ranskan päävihollisista oli Britannia, jonne Napoleon suunnitteli hyökkäystä. Ranskan armeijan voimat eivät kuitenkaan olisi riittäneet maihinnousuun. Niinpä Napoleon pyrki heikentämään Britanniaa mannermaasulkemuksella eli eristämällä Britannian muusta Euroopasta kauppasaarron keinoin. Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat vuonna 1807 Tilsitissä sopimuksen, jonka seurauksena myös Venäjä[…]

33. Värälän rauha

Venäjän ja Ruotsin välisen hattujen sodan 1741–1743 yhteydessä valta keskitettiin Ruotsissa säädyille, ja kuninkaalle jäi lähinnä muodollinen asema. Ruotsin hävittyä sodan raja vedettiin Kymijoen läntisimpään haaraan Turun rauhassa 1743. Vuonna 1771 valtaan nousi kunnianhimoinen Kustaa III, joka palautti vallan kuninkaalle sotilasvallankaappauksella. Lahjakas ja kulttuuriin mieltynyt Kustaa III nautti suurta kansansuosiota ja halusi palauttaa Ruotsin suurvalta-aseman[…]

29. Sotilaspassien polttaminen

Yksi 1960-luvun rauhanliikkeen kulminaatiopisteitä oli radikaalien nuorten miesten järjestämä sotilaspassien julkinen polttaminen. Vuonna 1966 kirjailija Markku Lahtela esitti Ylioppilaslehdessä avoimen kysymyksen puolustusvoimien komentaja Yrjö Keinoselle, jossa hän tiedusteli onko suomalaisen asevelvollisuutensa suorittaneen miehen pakko pysyä reserviläisenä ja täten tarpeen vaatiessa osallistua aseelliseen toimintaan vasten omaa tahtoaan. Kysymyksen voisi tiivistää: Voiko armeijasta erota? Kenraali Keinonen vastasi[…]