Ruotsin suurvalta-aika päättyi 30.8.1721 solmittuun Uudenkaupungin rauhaan. Se päätti vuosina 1700−1721 käydyn suuren pohjan sodan sekä isovihan. Suuri pohjan sota oli pääasiassa Ruotsin ja Venäjän välinen monivaiheinen sota. Venäjän liittolaisia olivat Saksi, Tanska, Puola-Liettua, Preussi ja Hannover. Ruotsin liittolaiseksi tuli Turkki, jonne Ruotsin kuningas Kaarle XII pakeni Ruotsin hävittyä Venäjälle kuuluisan Pultavan taistelun vuonna 1709. Pultavan taistelu käytiin nykyisen Ukrainan alueella.
1600-luvun lopulla Ruotsi hallitsi ja kontrolloi koko Itämeren aluetta. Venäjän ainoa vapaa meriyhteys länteen oli Vienanmeren rannalla sijaitseva Argankelin satama. Pitkään kestäneen sodan lopputuloksena oli Ruotsin häviö. Venäjä liittolaiseen sai suuria osia Itämeren rannikoista jälleen hallintaansa.
Suomen aluetta suuri pohjan sota kosketti isovihan muodossa. Isovihaksi kutsutaan vuosien 1713−1721 välistä aikakautta, jolloin Venäjä miehitti nykyisen Suomen aluetta aina Kemin ja Tornion korkeudelle asti. Ennen venäläisten nousua maihin ruotsalainen kenraali Carl Gustaf Armfelt poltti muun muassa Helsingin ruotsalaisten vetäytyessä länteen. Myös venäläiset harjoittivat poltetun maan taktiikkaa ja koko Suomi kärsi valtavista tuhoista.
Venäläiset etenivät Pohjanmaan rannikolle aiheuttaen suurta kauhua siviiliväestön keskuudessa. Naisia ja lapsia vietiin orjiksi Venäjälle. Lisäksi Suomessa riehui rutto, joka surmasi yli 10 000 henkeä. Suomalaiset kävivät epätoivoista sissisotaa venäläistä miehittäjää vastaan. Venäläiset vastasivat siihen ankarilla kosto- ja hävitysretkillä.
Monien käänteiden jälkeen Ruotsi taipui rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa Uudessakaupungissa vuonna 1721. Venäläismiehitys päättyi ja venäläiset vetäytyivät. Suurin osa Suomea palautui Ruotsin vallan alle. Rauhansopimuksessa Ruotsi luovutti Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen. Lappeenrannan kaupunki jäi Ruotsin puolelle. Pohjoisessa rajalinja noudatti vuonna 1617 solmitun Stolbovan rauhan rajoja. Uutta rajaa kutsuttiin tuolloin vallassa olleen kuuluisan tsaarin mukaan Pietari Suuren rauhan rajaksi. Uudenkaupungin rauha nosti Venäjän Pohjois-Euroopan johtavaksi suurvallaksi Ruotsin tilalle.
Teksti: Timo Kalevi Forss