Naapuruussovittelu on menetelmä, jonka avulla voi käsitellä asumisen, kotirauhan ja naapurisuhteiden häiriöitä, esimerkiksi arkielämää häiritsevää käyttäytymistä, asuinyhteisön ristiriitoja, sääntörikkomuksia ja vahingontekoja. Sen päämääränä on asumisen turvallisuus ja naapurisopu. Sovittelun tavoitteena on löytää yhteinen ja kestävä ratkaisu ongelmatilanteeseen ja estää häiritsevien tilanteiden paisuminen vihamielisyydeksi, riidoiksi ja pitkäkestoisiksi konflikteiksi.
Naapuruussovittelussa naapurit käyvät tietyn kaavan mukaan etenevää keskustelua, jota ohjaa puolueeton, ulkopuolinen ja vaitiolovelvollinen sovittelija. Kaikkia osallisia tavataan etukäteen erikseen ja kuunnellaan. Jokaisen näkökulma otetaan huomioon. Tämän jälkeen sovitaan mahdollisesta yhteistapaamisesta. Useimmiten yhteistapaamisessa syntyy sopimus, joka laaditaan kirjallisena. Osapuolet määrittelevät yhdessä sopimuksen sisällön. Seurantatapaamisessa selvitetään, onko häiriö kadonnut ja tilanne parantunut.
Toiminta lähti aikanaan liitteelle siitä, että Suomen Pakolaisavun asiakkaat kertoivat toistuvasti ongelmallisista asumiskokemuksistaan. He kokivat, että asumiseen liittyvää tietoa oli vaikea saada ja että naapureiden kanssa oli vaikea tulla toimeen. Tilanteiden parantamiseksi lähdettiin selvittämään, millaisia ratkaisuja asiaan löytyisi taloyhtiöissä, siellä, missä ihmiset kohtasivat toisiaan päivittäin.
Nykyään noin puolet sovitteluun tulevista jutuista on valtaväestön keskinäisiä kiistoja. Hyvää menetelmää kannattaa hyödyntää laajasti.
https://www.naapuruussovittelu.fi/
Englanninkielinen filmi naapuruussovittelusta (3 min.): https://www.youtube.com/watch?v=FtR15aKECnw#action=share