9. Stolbovan rauha

stolbova”Lähtee suvi, lähtee talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko”, kuuluu sanonta, josta ruotsalainen sotapäällikkö Jakob De la Gardie tai ainakin termi Laiska-Jaakko tunnetaan. De la Gardie valloitti jopa Moskovan vuonna 1610 Ruotsin ja Venäjän välisessä Inkerin sodassa. Se on teko, johon vain harva länsimainen sotapäällikkö on pystynyt. Laiska-Jaakko-nimen hän sai miehitettyään Novgorodia joukkoineen peräti kuusi vuotta 1611–1617.

Venäjä oli 1610-luvulla sisäisen valtataistelun heikentämänä sekasortoinen, ja naapurimaat Ruotsi ja Puola käyttivät tätä hyväkseen. Lopulta Ruotsi ja Venäjä sopivat Stolbovan rauhan vuonna 27.2.1617. Rauhanneuvottelut käytiin Diderion kylässä Laatokasta kaakkoon, mutta varsinainen sopimus kirjoitettiin samalla alueella sijaitsevassa Stolbovan kylässä.

Rauhanneuvotteluissa välittäjinä toimivat englantilainen ja hollantilainen valtuuskunta. Ruotsin puolesta neuvottelijana toimi Jakob De la Gardie, mutta rauhansopimuksen saapui Stolbovaan allekirjoittamaan kuningas Kustaa II Aadolf. Venäjän puolelta sopimuksen allekirjoitti tsaari Mikael Romanov. Ruotsi ei ottanut Moskovaa ja palautti Novgorodinkin Venäjälle, mutta tsaari luovutti Ruotsille kokonaan Käkisalmen läänin ja Inkerinmaan eli lähes koko Karjalan. Venäjä menetti kokonaan yhteytensä Itämereen.

Stolbovan rauha teki Ruotsista suurvallan, ja sen hallussa oli muun muassa koko Suomenlahti Baltian rannikkoineen. Karjalassa ja Inkerissä Ruotsi harjoitti luterilaista käännytystyötä ja ankaraa verotusta, mikä johti Suomen alueen itäisten ortodoksien ja karjalaisten pakenemiseen Venäjälle. Moskovan lähistöllä sijaitsevan Tverin Karjalan synty on perua näiltä ajoilta. Paenneiden karjalaisten tilalle muutti Laatokan Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan länsikarjalaisia, savolaisia ja pohjalaisia. Stolbovan rauhan tultua voimaan vuonna 1617 Suomella oli tärkeä osa Ruotsin valtakunnan politiikassa. Suomi ei joutunut sataan vuoteen taistelutantereeksi, mutta rauhan jälkeiset vuodet olivat Ruotsille Keski-Euroopassa käydyn 30-vuotisen sodan esinäytös.
Teksti: Timo Kalevi Forss