Rauhanjärjestöjen rahoja leikataan taas – jäsenten merkitys kasvaa entisestään

raha

Opetus- ja kulttuuriministeriö poisti rauhantyön määrärahat kokonaan ensi vuoden budjettiesityksestä. Protestien jälkeen tehtiin korjausliike, ja seuraavassa Kansan Uutisten jutussa opetusneuvos Monica Melén-Paaso kertookin, että ”rauhanjärjestöt kuitenkin saavat valtiolta rahaa vuonna 2017. Rahat tulevat kertaluonteisesti muualta ylijääneistä varoista.”
Toiminta-avustusten määrä on jälleen pienempi kuin edellisenä vuonna, ja lisäksi tukien suuruus ja tuensaajien määrät ovat vielä auki.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3588183-rauhanjarjestojen-rahoja-leikataan-taas-tulevaisuus-avoinna

Rauhanjärjestöt toivovat, että Suomi ponnistaisi jälleen rauhanrakennuksen suurmaaksi sen sijaan, että valtiomme profiloituu sotaa jatkuvasti harjoittelevaksi ja militarisoituvaksi maaksi, joka ei pidä rauhantyötä avustamisen arvoisena. Tulevaisuudessa järjestöjen jäsenmäärien ja jäsenten aktiivisuuden merkitys kasvaa entisestään. Silti Suomen valtion kylmä asenne rauhantyötä kohtaan on pelottava suuntaus sotaisassa maailmassa.

Onneksi perjantaina 19.8.2016 Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Anniina Sippola vaativat Demokraatti-lehden haastattelussa rauhantyön rahojen palauttamista budjettiin. He vaativat budjettiriihen neuvottelijoita panostamaan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin keinoihin: ”Erityistä huomiota tulee kiinnittää väkivaltaisen radikalismin ennaltaehkäisevään kitkemiseen, kuten rauhantyötä tekevien järjestöjen rahoitukseen sekä koulutuksen ja nuorten työllisyyden parantamiseen.”

https://demokraatti.fi/412-000e-jarkytti-keskustan-nuorisopomot-hallitus-vie-rauhanjarjestoilta-rahat/