Pähkinäsaaren rauha solmittiin Ruotsin ja Novgorodin välille. Sitä ennen osapuolet olivat käyneet vuosikymmeniä taistelua Suomen ja Karjalan omistuksesta. Kumpikin oli myös tehnyt vuorollaan kostoretkiä toisen alueelle. Vihamielisyydet päättyivät 12.8.1323 solmittuun rauhansopimukseen. Se on vanhin tunnettu sopimus, joka määrittelee Ruotsille ja sitä kautta myös tulevalle Suomelle itärajan. Sopimuksella taattiin kauppiaille vapaa kulku Nevajoella ja Itämerellä. Tällä oli merkitystä ruotsalaisten ja novgorodilaisten lisäksi myös lyypekkiläisille kauppiaille.
Rauhanneuvottelut käytiin Pähkinäsaaressa, joka sijaitsee Laatokan etelärannalla Nevajoen niskassa. Pähkinäsaaren rauhasta tehtiin kirjallinen sopimus, mutta sen tulkinnasta on ollut erimielisyyksiä. Rauha määriteltiin ikuiseksi, mutta todellisuudessa se oli voimassa 272 vuotta aina Täyssinän rauhaan asti. Pähkinäsaaren rauhan raja kulkee lähes suorana linjana Karjalan kannakselta Viipurin itäpuolelta Pohjanlahden rannalle laskevaan Pattijokeen.
Pähkinäsaaren rauhan raja jakoi Suomen alueen itäiseen ja läntiseen vaikutuspiiriin. Tämä näkyi pitkään Suomen uskonnollisessa, kulttuurisessa ja kielellisessä jaossa. Pähkinäsaaren rauhan raja on edelleen pysynyt yllättävän ajankohtaisena, vaikka rauhan solmimisesta onkin lähes 700 vuotta. Laaja geenitutkimus paljasti Suomen alueella asuvan kaksi suurta ihmisryhmää, joiden geneettinen perimä on erilainen: länsisuomalaiset ja itäsuomalaiset. Näiden ryhmien välinen maantieteellinen raja kulkee osapuilleen Pähkinäsaaren rauhan rajojen mukaan.
Teksti: Timo Kalevi Forss