Oulussa syntynyt Yrjö Kallinen (1886–1976) omaksui työväenaatteen jo lapsena. Hän on yksi Suomen tunnetuimpia pasifisteja ja vankkumaton rauhanaatteen kannattaja. Kallinen innostui jo nuorena ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta ja toimi erilaisissa työväenliikkeen luottamustoimissa. Ammatiltaan hän oli tuolloin vaihde- ja jarrumies Valtion rautateillä.
Luottamustoimiensa kautta hän myös ajautui mukaan Suomen sisällissotaan punaisten puolella, vaikka ei aseellista vallankumousta kannattanutkaan.
Yrjö Kallinen toimi neuvottelijana valkoisten lähestyessä punaisten hallitsemaa Oulua. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Valkoiset valtasivat Oulun ja aseeton Kallinen pidätettiin ja tuomittiin kuolemaan. Hänet kuitenkin armahdettiin ja hän joutui vankileirille. Pian seurasi uusi kuolemantuomio. Hän sai niitä kaikkiaan neljä, mutta selvisi armahduksella ja vankilatuomiolla kaikista. Yrjö Kallinen pääsi vapauteen vuonna 1921.
1920-luvulla Yrjö Kallinen aloitti toiminnan edistysmielisen osuuskuntaliikkeen kiertävänä puhujana. Hänen pasifisminsa voimistui epäoikeudenmukaisten sota- ja vankilakokemusten siivittämänä. Kallinen innostui myös teosofiasta ja oli kasvissyöjä, mikä oli noihin aikoihin harvinaista. Hänet tunnettiin erittäin karismaattisena ja innostavana puhujana. Hän piti tuhansia puheita ja kirjoitti useita kirjoja.
Yrjö Kallinen osallistui myös politiikkaan. Hän oli sosiaalidemokraatti. Jatkosodan aikana hän kuului rauhanoppositioon, joka vaati Suomen irtautumista sodasta Neuvostoliittoa vastaan. Vuonna 1946 vankkumaton pasifisti Kallinen nimitettiin Suomen puolustusministeriksi Mauno Pekkalan hallitukseen. Kallinen toimi myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Ministerin pestiä kesti vuoteen 1948.
1950- ja 1960-luvuilla Kallinen toimi muun muassa Työväen Sivistysliiton puheenjohtajana. Hänelle oli ominaista auktoriteetteja kumartamaton omilla aivoilla ajattelu. Hän oli kouluja käymätön, mutta opiskeli itselleen omatoimisesti laajan sivistyksen. Kallinen muun muassa puhui useita kieliä. Sotien jälkeisillä vuosikymmenillä Kallisen sodanvastaisella ja inhimillisyyttä arvostavalla ajattelulla oli suuri vaikutus 1960-luvulla virinneeseen uuteen rauhanliikkeeseen. Periaatteilleen uskollista ja ihmisiä hereille ravistavaa Kallista pidettiin myös työväenliikkeen omanatuntona. Hän jätti lähtemättömän jäljen maamme henkiseen ilmapiiriin ja yhteiskunnalliseen elämään. Yrjö Kallisen omaehtoinen ajattelu on toiminut rohkaisevana esimerkkinä myös hänen jälkeensä kasvaneille sukupolville.
• Hilkka Pietilä haastattelee Yrjö Kallista vuonna 1971 Ylen tv-ohjelmassa.
• Pasifisti puolustusministerinä. Yrjö Kallinen muistelee.
Teksti: Timo Kalevi Forss