”Ja se Oolannin sota oli kauhia
Hurraa, hurraa, hurraa
Kun kolmella sadalla laivalla
Seilas engelsmanni Suomemme rannoilla
Sunfaraa, sunfaraa, sunfarallalallala,
Hurraa, hurraa, hurraa.”
Lähes kaikki suomalaiset tuntevat tämän laulun, mutta laulun taustalla olevat tositapahtumat ovat jo painumassa historian hämärään. Laulu liittyy Krimin sotaan, joka käytiin vuosina 1853–56 Venäjän ja Osmanien valtakunnan eli nykyisen Turkin välillä. Sota käytiin pääasiassa Krimin niemimaalla ja Balkanilla, mutta sen sivunäyttämönä toimi myös Itämeri, jossa Osmanien liittolaiset Englanti ja Ranska sotivat Venäjää vastaan.
Koska Suomi oli 1800-luvulla osa Venäjää, kosketti Krimin sota Suomen suuriruhtinaskuntaa. Sota tunnetaan meillä Oolannin sotana, joka käytiin vuosina 1854–56. Nimi tulee Ahvenanmaan ruotsinkielisestä nimestä Åland. Oolannin sota ei ollut Suomen näkökulmasta täysimittaista sotaa, vaan se rajoittui Englannin ja Ranskan laivastojen hyökkäyksiin Ahvenmaalle ja Pohjanlahden rannikkokaupunkeihin. Sodan tunnetuin taistelu käytiin Ahvenanmaalla vuonna 1854, jossa englantilaiset ja ranskalaiset valtasivat Bomarsundin linnoituksen, ottivat sen suomalais-venäläiset puolustajat vangeikseen ja lopulta räjäyttivät koko linnoituksen.
Sotaa käytiin myös Suomenlahdella, jossa englantilais-ranskalainen laivasto pommitti muun muassa Viaporin linnoitusta ja Loviisassa sijaitsevaa Svartholman linnoitusta. Englantilaiset tuhosivat myös nykyisessä Kotkassa sijainneen venäläisen Ruotsinsalmen merilinnoituksen. Krimin sodalla ei ollut selvää voittajaa. Se päättyi vuonna 1856 solmittuun Pariisin rauhaan. Suomen rajoihin rauha ei vaikuttanut, mutta yksi sen ehdoista oli Ahvenanmaan demilitarisoiminen. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, ettei Venäjä rakentanut uudestaan raunioiksi pommitettua Bomarsundin linnoitusta. Tämä johti kehitykseen, joka on pitänyt Ahvenanmaan demilitarisoituna tähän päivään asti.
Kaikkien tuntemassa ”Oolannin sota” -laulussa on neljä säkeistöä, joissa Suomen poijjaat esiintyivät sankareina. 2000-luvun alussa Rengon kunnasta löytyi vanha lauluvihko, josta löytyi 18-säkeistöinen ”Ålandin sota laulu”, siis ”Oolannin sodan” alkuperäisversio. Siinä Oolannin sota kuvataan sankaritarinaa realistisemmin. Tekstissä kuvataan Bomarsundin antautuminen ja sotilaiden joutuminen sotavangeiksi Englannin Lewesiin. Laulun tarkka tekijä on tuntematon, mutta se on syntynyt Englannissa suomalaissotilaiden keskuudessa, jotka lauloivat laulua Suomessa vapauduttuaan kaksivuotisesta vankeudestaan.
Teksti: Timo Kalevi Forss
Kuva: Elsa Piela
Tutun laulurallatuksen alkuperäisversio antaa kovin erilaisen kuvan Oolannin sodasta