Turun rauha solmittiin Ruotsin ja Venäjän välille 7.8.1743 Turun raatihuoneella. Se päätti hattujen sodan sekä siihen liittyneen Suomen venäläismiehityksen, jota kutsutaan pikkuvihaksi. Hattujen sota käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuosina 1741–1743. Siinä Ruotsi pyrki ottamaan revanssin suuressa Pohjan sodassa kärsimistään tappioista ja palauttamaan suurvalta-asemansa Itämeren piirissä.
Ruotsin surkeasta sotamenestyksestä suuressa Pohjan sodassa syytettiin kuningas Kaarle XII:ta. Tämän seurauksena ylin valta Ruotsissa siirrettiin valtiopäiville. Ruotsin hallitsijaksi nousi kansliapresidentti Arvid Horn. Hän halusi pitää Ruotsin puolueettomana ja sotien ulkopuolella. Horn sai valtiopäivillä kannattajia, joita alettiin kutsua myssyiksi ja hänen vastustajiaan taas hatuiksi.
Hatut pitivät Hornin politiikkaa liian varovaisena ja vaativat sotaa Venäjää vastaan menetettyjen alueiden takaisin saamiseksi. Myssyjä tukivat Venäjä ja Britannia ja hattuja Ranska. Hatut nousivat valtaan 1738. Tämä johti Ruotsin sodanjulistukseen Venäjälle heinäkuussa 1741. Suomeen sijoitettiin ruotsalaisia rykmenttejä. Huonosti valmistellussa hattujen sodassa Ruotsi pyrki etenemään kohti Venäjän uutta pääkaupunkia Pietaria. Se kärsi kuitenkin heti alkuun Venäjälle tappion verisessä Lappeenrannan taistelussa ja joutui vetäytymään.
Venäjä solmi Ruotsin kanssa aselevon vuonna 1741. Venäjän keisarinnaksi nousi Elisabeth I. Hän irtisanoi aselevon maaliskuussa 1742. Elisabeth julkaisi manifestin, jossa hän lupasi tukea suomalaisia, mikäli nämä haluaisivat irtautui Ruotsista. Tätä on pidetty ensi askeleena Suomen itsenäistymiseen johtavassa kehityskulussa. Pikkuvihassa 25 000 venäläissotilasta miehitti Suomen ja ruotsalaiset vetäytyivät Pohjanlahden länsirannalle. Hattujen sotapäälliköt C. E. Lewenhaupt ja H. M. von Buddenbrock tuomittiin sotaoikeudessa kuolemaan.
Rauhanneuvottelut aloitettiin jo helmikuussa 1743. Osapuolet neuvottelivat keskenään peräti 19 kertaa, ennen kuin lopullinen sopu syntyi. Ruotsia edustivat neuvotteluissa Ruotsin entiset Pietarin-lähettiläät Erik Mattias von Nolcken ja Herman Cedercreutz. Venäjän pääneuvottelijat olivat kenraali Alexander Rumanzoff ja vapaaherra Johan Ludwig Pott von Luberas.
Venäläiset joukot vetäytyivät Suomesta ja uusi raja vedettiin etelässä kulkemaan Kymijoen läntisintä haaraa myöten. Tästä on muistona muun muassa Pyhtään jakautuminen kahtia Venäjän puoleiseen Pyhtääseen ja Ruotsin puoleiseen Ruotsinpyhtääseen. Myös koko Etelä-Karjalan ja Savonlinnan ympäristö menetettiin Venäjälle mukaan lukien Lappeenrannan, Haminan ja Savonlinnan kaupungit. Pohjoisessa rajalinja pysyi ennallaan.
Teksti: Timo Kalevi Forss
Ylen Elävän arkiston teksti hattujen sodasta Lappeenrannassa.