12. Chile-solidaarisuusliike

1970-luvun alkupuolella rauhanliike oli vahvasti mukana Chile-solidaarisuusliikkeessä. Monissa Etelä-Amerikan maissa kehittyi 1960-luvulla voimakas vasemmistolainen liike, jolle esikuvan antoi Fidel Castron ja Che Guevaran organisoima Kuuban vallankumous vuonna 1959. Osassa Latinalaista Amerikkaa oli vallassa USA:n tukema oikeisto, osassa taas kommunistisen Neuvostoliiton tukema vasemmisto. Kylmän sodan rintamalinjat olivat selvät. Vasemmistosissit taistelivat 1960- ja 1970-luvulla sosialismin ja kommunistisen[…]

11. RASMUS-verkosto – Rasmus ry

Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto RASMUS perustettiin Helsingissä 5.2.2002. Verkoston tavoitteena oli lisätä tiedonkulkua ja yhteistyötä, toimia aloitteentekijänä ja tukiverkostona. Lisäksi RASMUS toimi yhteisenä vaikutuskanavana poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien suuntaan. Kyseessä oli ensimmäinen laajapohjainen Suomeen perustettu rasisminvastainen verkosto. Verkoston perustamistilaisuudessa puhuneen valiokuntaneuvos Pentti Arajärven mukaan valtio voi monin tavoin tukea rasisminvastaista työtä[…]

10. Naapuruussovittelun keskus

Naapuruussovittelu on menetelmä, jonka avulla voi käsitellä asumisen, kotirauhan ja naapurisuhteiden häiriöitä, esimerkiksi arkielämää häiritsevää käyttäytymistä, asuinyhteisön ristiriitoja, sääntörikkomuksia ja vahingontekoja. Sen päämääränä on asumisen turvallisuus ja naapurisopu. Sovittelun tavoitteena on löytää yhteinen ja kestävä ratkaisu ongelmatilanteeseen ja estää häiritsevien tilanteiden paisuminen vihamielisyydeksi, riidoiksi ja pitkäkestoisiksi konflikteiksi. Naapuruussovittelussa naapurit käyvät tietyn kaavan mukaan etenevää keskustelua,[…]

9. Stolbovan rauha

”Lähtee suvi, lähtee talvi, vaan ei lähde Laiska-Jaakko”, kuuluu sanonta, josta ruotsalainen sotapäällikkö Jakob De la Gardie tai ainakin termi Laiska-Jaakko tunnetaan. De la Gardie valloitti jopa Moskovan vuonna 1610 Ruotsin ja Venäjän välisessä Inkerin sodassa. Se on teko, johon vain harva länsimainen sotapäällikkö on pystynyt. Laiska-Jaakko-nimen hän sai miehitettyään Novgorodia joukkoineen peräti kuusi vuotta[…]

8. Täyssinän rauha

Ruotsi ja Venäjä kävivät vuosina 1570–1595 pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan. Sodasta käytetään myös nimitystä pitkä viha. Sodan syitä olivat tyytymättömyys Pähkinäsaaren rauhan rajaan sekä Venäjän tsaarin Iivana Julman sekä Ruotsin kuninkaan Juhana III:n väliset kiistat. Sodan aluksi Ruotsi teki suurhyökkäyksen Narvaan saamatta sitä kuitenkaan valloitettua. Sota pitkittyi 25 vuotta kestäneeksi raa’aksi sissisodaksi, jonka uhreiksi valikoitui muun[…]

7. Pähkinäsaaren rauha

Pähkinäsaaren rauha solmittiin Ruotsin ja Novgorodin välille. Sitä ennen osapuolet olivat käyneet vuosikymmeniä taistelua Suomen ja Karjalan omistuksesta. Kumpikin oli myös tehnyt vuorollaan kostoretkiä toisen alueelle. Vihamielisyydet päättyivät 12.8.1323 solmittuun rauhansopimukseen. Se on vanhin tunnettu sopimus, joka määrittelee Ruotsille ja sitä kautta myös tulevalle Suomelle itärajan. Sopimuksella taattiin kauppiaille vapaa kulku Nevajoella ja Itämerellä. Tällä[…]

6. Rauhantanssit Helsingin Rautatientorilla

Helatorstaina 10.5.1945 kokoontui 30 000 ihmisen väkijoukko juhlimaan toisen maailmansodan päättymistä Helsingin Rautatientorille suureen rauhanjuhlaan. Saksa oli antautunut kaksi päivää aikaisemmin. Sodan kauhut olivat takana päin ja se näkyi ihmisten kasvoilta. Tunnelma oli vapautunut, ja tori tulikin aivan tupaten täyteen väkeä. Sodanaikainen tanssikielto oli taakse jäänyttä elämää. Ohjelman aloitti Kullervo-kuoro ja varsinainen kliimaksi koettiin, kun[…]

5. Rauhanjuna

Rauhanjuna oli suomalaisten taiteilijoiden rauhankampanja, joka toteutettiin keväällä 1982. Rauhanjuna kävi parillakymmenellä paikkakunnalla ja pysähtyi esitysten ja keskustelutilaisuuksien ajaksi rautatieasemilla. Mukana oli yhteensä satoja taiteilijoita kaikilta taiteen aloilta. Rauhanjunan tarkoituksena oli rauhankasvatuksen tukeminen ja ydinasevarustelun vastustaminen. Asevarustelu oli presidentti Ronald Reaganin takia saavuttanut Euroopassakin valtaisat mittasuhteet. M. A. Numminen teki singlen Sota on rahaa Rauhanjuna-kiertueen[…]

4. Yrjö Kallinen

Oulussa syntynyt Yrjö Kallinen (1886–1976) omaksui työväenaatteen jo lapsena. Hän on yksi Suomen tunnetuimpia pasifisteja ja vankkumaton rauhanaatteen kannattaja. Kallinen innostui jo nuorena ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta ja toimi erilaisissa työväenliikkeen luottamustoimissa. Ammatiltaan hän oli tuolloin vaihde- ja jarrumies Valtion rautateillä. Luottamustoimiensa kautta hän myös ajautui mukaan Suomen sisällissotaan punaisten puolella, vaikka ei aseellista vallankumousta kannattanutkaan. Yrjö[…]

3. Helena Kekkonen

Helena Kekkonen (1925–2014) oli tunnettu rauhankasvattaja. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa sodan varjostamassa Suomessa. Viedessään surusanomia pappi-isänsä kanssa kylän omaisille hän ajatteli, että sota on jotain niin kauheaa, että sitä vastaan on taisteltava. Myöhemmässä elämässään hän valitsi taistelunsa keinoksi pasifismin. Urallaan Helena toimi ensin laboratoriokoulun rehtorina ja sitten vankilassa opettajana. Hänen opetustyönsä muodostui brasilialaisen Paolo[…]